Pienet teatterit ja rahoitus

Suomessa on noin 160 erityyppistä ammattiteatteria, ja Harrastelijateatteriliittoon kuuluu yli 500 teatteria. Suomessa on siis iso joukko pieniä ja pienehköjä näyttämöitä suurten ja isompaa julkisuutta keräävien ohella.

Valtionosuusteattereita eli lakisääteistä valtion rahoitusosuutta saavia oli 57 kappaletta vuonna 2019. Oikeutuksesta valtionosuuteen päättää opetus- ja kulttuuriministeriö. Hyväksyntää haetaan hakemuksella ja siihen voidaan pyytää lausunto Taiteen edistämiskeskukselta.

Alustava laskelma tuen määrästä vuonna 2020 on 54 miljoonaa euroa teattereiden ja 3 miljoonaa euroa tanssiteattereiden osalta.

Tilastoitujen teattereiden tuloissa lipunmyynnin osuus on huomattava. Teatterin tiedotuskeskus TINFO:n tilastoissa vuodelta 2015 omien tulojen osuus kokonaisrahoituksesta oli pienimmillään 28%, suurimmillaan 45%. Omavaraisimpia ovat juuri ryhmämuotoiset ja pienet teatterit.

Selvää on kuitenkin että ilman tukea ammattimainen teatteritoiminta nykyisessä laajudessa ei olisi mahdollista. Valtion lisäksi merkittävässä roolissa on kuntien tuki paikallisille teattereille.

Teatterien määrä on ollut hienoisessa kasvussa, mutta tukirahoitus ei. Jakajia on siis enemmän ja teatterit kilpailevat kulttuurin rahoituksesta myös muiden taidemuotojen kanssa.

Esimerkiksi Helsingissä kaupungin esitykset vuoden 2020 taide- ja kulttuuriavustusten jakoa koskien herättivät huolta teatteripiireissä. Asiaa kommentoivat julkisesti muun muassa Ylioppilasteatteri ja Kokoteatterin johto. Molempien rahoitukseen olisi tulossa leikkauksia.

Pienten teatterien rahoitus on epävarmempaa kuin isoilla laitoksilla. Rahoituksen jakaminen lyhyille pätkille on myös koettu hankalaksi produktioiden suunnittelun kannalta.

Kansallisella tasolla rahoituksen määrään tulevaisuudessa vaikuttaa myös Veikkauksen voittovarojen kehitys. Vastuullisen pelaamisen toimet saattavat johtaa summan vähenemiseen. Näyttelijäliitto nosti tämän seikan esiin vuoden 2020 talousarviota koskevassa lausunnossaan.

Toiveena kulttuuriväestöllä ei tietenkään ole peliongelmien kasvattaminen, vaan se että menetyksiä korvattaisiin suoralla budjettirahoituksella.